Gradukirjat on lojuneet tossa pöydällä nyt nelisen viikkoa koskemattomina. Palasin kuukausi sitten Saksasta ja vannoin, että Suomessa sitten. On se kumma, miten sitä kykeneekin välttelemään. Vähän siivoilee, käy ulkona, syö, lukee lehden ja sitte tietty joinain päivänä, kuten tänään, on pää kipeenä, eikä pysty keskittymään. Tai no kaikkeen muuhun paitsi graduun. Olen muutenkin pattitilanteessa, kun tuntuu, että tutkimuksessani kulkee kaksi eri juonta päällekkäin, enkä tiedä, miten ne yhdistäisin. Välttely ei johda mihinkään eikä varmasti ratkaise tuota ongelmaani, mutta se on niin helppoa, että siihen ajautuu lähes huomaamatta.

Mitenköhän sitä taas saisi selätettyä oman saamattomuutensa? Hohhoijaa...Ehkä nokoset tähän väliin. ;)