Jaahas, se on taas aika mennyt siivillä. Kuukausi Suomessa ja vielä ollaan täydessä järjessä, ei uskoisi. Niin on taas suomalaisuus näyttänyt kyntensä, vereslihaan saakka, että ihan hirvittää. Mutta käyhän niitä saksalaisiakin sääliksi, ei edes kunnon pulloautomaatteja, paitsi Lidlissä, koska se on kansainvälinen ketju.

Uskomattomat kesäilmat kyllä ollut, sitä ei Suomesta uskoisi. Pitkältähän tämä kesä tuntuu, mikä on todella outoa. Vähän jo jopa odottaisi syyssateita, pimeitä aamuja ja ikuista väsymystä ja vetämättömyyttä. Ankeus on ihanaa, ainakin ajatustasolla.

Tänään sitten pistetään nokka kohti pohjoista ja matkataan junassa kuusi tuntia Kalajoelle. Se on oikeastaan aika tuntematon paikka mulle, ja siksi kiva päästä tutustumaan paremmin. Ja junassa istuminen on mukavaa, kun on luettavaa, hyvää seuraa ja musiikkia. Ja tietysti hyvät eväät. :)

Sunnuntaina sitten takaisin meidän omalla pikku autolla, joka haetaan juuri tuolta hiekkasärkkien kupeesta. Saa nähdä, miten sellainen pikku purkki kestää nuo kilometrit. Tai oma takamus ja kaasujalka. Nooh, matkailu avartaa. Uudella autolla se ainakin menee keposesti, mutta meidän auto ei taida lukeutua noihin uusiin autoihin. Jännittävää.

Viikonlopun viettoon siis. Reppu olalle ja aurinkoon...